Yrityksen perustamisessa on lähdettävä aivan ensimmäisenä liikkeelle liikeideasta sekä yritysmuodon valitsemisesta. Useat asiat ovat yhteisiä kaikille uusille yrityksille, mutta varsinkin yrityksen toimiala ja yritysmuoto vaikuttavat varsinaisiin perustamisen vaiheisiin. Tässä artikkelissa käydäänkin läpi yleisellä tasolla, mitä uuden yrityksen on otettava huomioon ja kartoitetaan hieman sitä, miten yritysmuoto kannattaa valita.
Miten oikea yhtiömuoto valitaan?
Valittu yhtiömuoto vaikuttaa melko pitkälle kaikkeen, mitä yritys tekee tulevaisuudessa. Periaatteessa kaikki yritykset voivat toki laajentua, palkata henkilökuntaa ja toimia millä tahansa alalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen yritysmuoto olisi yhtä hyvä kaikkiin näihin.
Ensimmäisenä kannattaa miettiä sitä, kuinka monta henkilöä yritys haluaa lopulta työllistää ja minkälaisia laajenemissuunnitelmia on seuraaville vuosille. Osakeyhtiön voi (ja joskus kannattaakin) perustaa yksin, mutta tärkeintä on miettiä, onko yrityksellä laajenemistavoitteita. Toiminimellä toimiessa tarkoituksena on yleensä vain työllistää itsensä ja siksi kaikki yrittämiseen liittyvä byrokratia on paljon kevyempää. Liikevaihdon kasvaessa kuitenkin toiminimiyrittäjää verotetaan tiukemmin kuin osakeyhtiön osakasta. Henkilöyhtiöiden perustamiseen tarvitaan aina vähintään kaksi yrittäjää, jotka ovat yhteisesti vastuussa kaikesta yritykseen liittyvästä. Tämä kannattaakin huomioida varsinkin, jos liikekumppani ei ole tarpeeksi luotettava tai tuttu ja yritystoiminta sisältää paljon riskinottoa.
Sekä henkilöyhtiöissä että toiminimiyrityksissä nimittäin yrittäjät ovat loppujen lopuksi henkilökohtaisessa vastuussa esimerkiksi yrityksen veloista ja velvoitteista – vielä yritystoiminnan lopettamisen jälkeenkin. Osakeyhtiö sen sijaan on erillinen oikeushenkilö, joten yrityksen varojen loppuessa ei osakkaiden tarvitse kaivaa omaa kuvetta.
Liiketoimintasuunnitelma ja budjetointi
Riippumatta yrityksen toiminnasta, koosta tai yritysmuodosta, ei liiketoimintasuunnitelman tekemiseltä voi välttyä. Liiketoimintasuunnitelman sisältö riippuu aivan liikeideasta, mutta tärkeintä siinä on idean konkretisoiminen analyysien ja budjetoinnin avulla. Siinäkin tapauksessa, ettei yritys tarvitse mistään ulkopuolista rahoitusta eikä siten ole ns. pakotettu liiketoimintasuunnitelman tekemiseen, ei kannata vähätellä sen arvoa myös itse yritykselle. Tässä vaiheessa pelkästä liikeideasta leivotaan varsinaisen liiketoiminnan konkreettiset kohdat, jotta myös yrittäjälle selviää idean kannattavuus ja erilaiset yksityiskohdat, joita ei ehkä ole osannut ottaa huomioon.
Perustamisasiakirjat
Perustamisasiakirjojen luomisessa yhtiömuodolla on suurempi vaikutus kuin millään muulla seikalla. Esimerkiksi toiminimi ei tarvitse juuri muita perustamisasiakirjoja kuin perustamisilmoituksen PRH:lle ja Verohallintoon. Osakeyhtiön tilanteessa perustaminen ei ole aivan niin suoraviivaista. Osakeyhtiön on laadittava perustamiskirja ja yhtiöjärjestys sekä tarvittaessa pidettävä perustamiskokous. Perustamissopimuksesta tulee löytyä sopimuksenteon päivämäärä, tilikausi, osakkeen omistajat, merkityt osakkeet ja niiden merkintähinta sekä hallituksen jäsenet. Jos yrityksellä on tilintarkastaja ja/tai toimitusjohtaja, tulee myös näistä löytyä maininta. Yhtiöjärjestys voi olla perustamissopimuksen liitteenä, eikä sen tarvitse olla kovinkaan pitkä. Siinä tulee mainita yhtiön nimi, kotipaikka ja toimiala. Riippuen yrityksestä, saattaa yhtiöjärjestykseen olla pakollista liittää myös muita tietoja. Henkilöyhtiön, eli kommandiitti- ja avoimen yhtiön perustamiseen tarvitaan kirjallinen yhtiösopimus, mutta yleisesti ottaen henkilöyhtiöille on vähemmän pakollisia vaatimuksia kuin osakeyhtiölle ja osuuskunnalle.
Yrityksen rekisteröiminen
Varsinainen rekisteröiminen voidaan toiminimelle ja osakeyhtiölle tehdä Verohallinnon ja PRH:n yhteisessä YTJ-palvelussa sähköisesti tai paperi-ilmoituksella. Sähköinen ilmoitus on tietenkin nopeampi, mutta myös halvempi tehdä. Lisäksi silloin ei tarvitse huolehtia siitä, että kaikki pakolliset liitteet ovat mukana. Toistaiseksi henkilöyhtiöiden ja osuuskuntien rekisteröimiseen tarvitaan kuitenkin paperinen ilmoitus fyysisine liitteineen. Kaupparekisteriin ilmoittautumisen ohessa yritykselle rekisteröidään toiminimi. Jos siis yksityinen elinkeinonharjoittaja haluaa rekisteröidä toiminimensä, tulee ilmoitus kaupparekisteriin tehdä, vaikka se ei välttämättä muuten olisi pakollista.