Perusasioita avioehdosta
Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeudella ei kuitenkaan ole merkitystä puolisoiden omistussuhteisiin tai sitoumuksiin avioliiton aikana. Avio-oikeus huomioidaan vasta mahdollisen avioeron yhteydessä tai puolison kuoltua toimitettavassa omaisuuden jakamisessa eli ns. osituksessa. Avio-oikeuden johdosta puolisoiden omistama omaisuus lasketaan yhteen ja jaon lopputuloksena kummankin puolison tulisi saada puolet yhteisen omaisuuden arvosta. Avio-oikeuden merkitys onkin käytännössä siinä, että enemmän omistava puoliso joutuu osituksessa antamaan vähemmän omistavalle puolisolle omaisuuttaan.
Puolisot tai kihlakumppanit voivat kuitenkin sopia avioehtosopimuksella, ettei heillä ole avio-oikeutta toistensa nykyiseen tai myöhemmin saamaan omaisuuteen. Puolisot voivat sopia, että heillä ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omistamaan omaisuuteen. On myös mahdollista rajata avio-ehto koskemaan jotain tiettyä omaisuutta, esimerkiksi vanhemmilta perittävää tai jo ennen avioliittoa kerrytettyä omaisuutta, jolloin kaikki muu omaisuus on avio-oikeuden alaista. Avioehtosopimuksen merkitys onkin siinä, että avio-oikeuden ulkopuolelle määriteltyä omaisuutta ei huomioida osituksessa toisen puolison hyväksi miltään osin. Esimerkiksi vanhempien tyttärelleen lahjoittama kesämökki jää avioerossa avioehtosopimuksen perusteella kokonaisuudessaan edelleen tyttärelle ja muu puolisoiden omaisuus puolitetaan avioliiton ja avio-oikeuden nojalla.
Asiakirjamalli
Katso avioehtosopimukseen liittyviä asiakirjamalleja.
Milloin kannattaa harkita avioehtoa
Koska lähes puolet avioliitoista päätyy avioeroon, tulisi jokaisen jo ennen avioliittoa harkita avioehdon laatimista. Avioliiton aikana saattaa olla vaikeaa sopia avioehdosta, mikäli puolisoiden välit ovat jo tulehtuneet. On hyvä muistaa, että myös puolisoiden vanhemmat voivat vaikuttaa avio-oikeuteen määräämällä omassa testamentissaan tai lahjakirjassa, että saajan mahdollisella puolisolla ei ole avio-oikeutta perittävään tai lahjoitettavaan omaisuuteen. Tällaiset testamentti- ja lahjakirjamääräykset ovat hyvin yleisiä.
Avioehtosopimuksen tekemistä kannattaa siis esimerkiksi harkita, jos:
- olet perinyt tai perit tulevaisuudessa jotain arvokkaampaa omaisuutta
- olet saanut lahjaksi rahaa, osakehuoneiston, kesämökin tms.
- olet menossa uudelleen naimisiin jne.
Mikäli päätät laatia avioehtosopimuksen, muista myös huolehtia puolisosi taloudellisesta turvallisuudesta. Usein avioehtosopimuksen yhteydessä laaditaankin testamentti, jolla puolison taloudellista turvallisuutta voidaan parantaa kuoleman varalta.
Avioehdon laatimisen jälkeen on hyvä miettiä, miten perheen vastaiset isommat hankinnat, esim. kesämökki, auto jne. rahoitetaan ja hankitaan. Isompien hankitojen yhteydessä onkin syytä kääntyä lakimiehen puoleen, jolloin avioehtosopimus tulee asianmukaisesti huomioiduksi.
Avioehtosopimuksen muoto ja rekisteröinti
Avioehtosopimusta laadittaessa on muistettava, että:
- sopimus on tehtävä kirjallisesti
- sopimus on päivättävä
- molempien puolisoiden tai kihlakumppanien on allekirjoitettava sopimus
- kahden esteettömän henkilön on todistettava allekirjoitusten oikeellisuus
- sopimus rekisteröitävä maistraatissa
- sopimuksen voimaantulon edellytyksenä, annettu maistraatille ja asianmukaisesti rekisteröity
- sopimus voidaan rekisteröidä vasta avioliiton solmimisen jälkeen, vaikka se allekirjoitettaisiinkin jo ennen vihkimistä.